Koreoiden rautatieyhteys jatkuu Vainikkalaan asti
Sulkeutunut Pohjois-Korea avautuu varovasti ulkomaailmaan päin. Suurinta huomiota saavat korkean profiilin tapahtumat, kuten presidentti Bill Clintonin tuleva vierailu ja keskustelut Pohjois-Korean ohjusohjelmasta.Mutta osana avautumista on menossa eräs varsin maanläheinen hanke, joka voi saada käytännön vaikutuksia Suomessakin.
Kahden Korean välille rakennetaan rautatieyhteyttä ensimmäistä kertaa Korean sodan jälkeen. Etelä-Koreassa tältä yhteydeltä odotetaan paljon.
Suora yhteys helpottaisi olennaisesti kuljetuksia Etelä-Koreasta Transsiperian rautatietä pitkin Eurooppaan.
Jo nyt Etelä-Korean ja Suomen välillä kulkee tavaraa rautateitse. Korean vienti kulkee enimmäkseen konteissa, jotka on ensin kuljetettu meritse Nahodkan satamaan Vladivostokin lähelle, ja siellä siirretty junaan. Konteissa kulkee ennen kaikkea kulutushyödykkeitä, kuten elektroniikkaa.
Osa tavarasta tulee Suomeen vain käymään; se varastoidaan ennen vientiä takaisin Venäjälle. Länteen päin tavaraa ei juuri Suomen kautta kulje, sillä Keski-Eurooppaan Korean kauppa käy pääosin meritse.
Nopeampi reitti
Tullin tilastojen mukaan viime vuonna Etelä-Koreasta tuotiin Suomeen lähes 16 000 tonnia tavaraa meritse, rautateitse lähes 6 300 tonnia. Arvoltaan kummankin reitin kautta kulkeva tuonti oli lähes tasoissa, eli rautateitse kuljetetaan kilohinnaltaan arvokkaampaa tavaraa.
Rautatien avaamista odotetaan VR:ssä toiveikkaasti, sillä suoremman reitin odotetaan lisäävän rautatien suosiota entisestään. Pelkät kiskot eivät kylläkään vielä riitä.
- Itse radan lisäksi rajanylitysten varustuksen pitää olla kunnossa - tarvitaan konttinosturit ja siirtokuormauslaitteet, huomauttaa VR:n itäliikenteestä vastaava pääkoordinaattori Päivi Minkkinen.
Minkkisen mukaan rautatiekuljetusten suurin etu verrattuna merikuljetuksiin on nopeus. Kuljetus meriteitse Koreasta Eurooppaan kestää vähintään kuusi viikkoa, mutta junalla tavara on perillä kolmessa viikossa. Hinnallaan rautatiekuljetukset eivät kilpaile laivaliikenteen kanssa.
Miinat pois
Raskaasti vartioidulla rajavyöhykkeellä on aloitettu Saksan armeijan avustuksella työt miinojen poistamiseksi, ja etelässä tehdään jo töitä kiskojen kunnostamiseksi.
Suunniteltu radanpätkä kulkee Etelä-Korean pääkaupungin Soulin ja Kiinan rajalla sijaitsevan pohjois-korealaisen Shinuijun välillä.
Työ on hidasta ja vaikeaa, koska miinoja on tiuhassa eikä tarkkoja karttoja ole olemassa. Rajavyöhykkeen lävistävällä osuudella arvioidaan olevan noin 3 000 miinaa.
Syksy 2001
Rakennustöiden arvioidaan voivan valmistua aikaisintaan ensi syyskuussa, mutta sulkeutunut ja arvaamaton Pohjois-Korea ei ole helpoimpia yhteistyökumppaneita.
Pjongjangin hallitus on syytä ilmoittamatta peruuttanut lokakuuksi sovitut neuvottelut, joissa piti selvitellä muun muassa rautatiehankkeeseen liittyvä teknisiä kysymyksiä.
Uutta rautatietä käytetään ainakin aluksi rahtireittinä. Vielä on kaukana se päivä, jolloin Soulin aseman lippuluukulla voi pyytää menopaluuta Pjongjangiin, tai toisinpäin.
Kauempana tulevaisuudessa siintävät vielä huimemmat hankkeet. Etelä-Korea ja Japani kaavailevat rautatietunnelia välilleen, joka toisi siis vielä Japaninkin Vainikkalasta lähtevän itäradan päähän.
Hanketta esiteltiin EU:n ja Aasian huippukokouksessa Soulissa viime viikonloppuna.
Suurisuuntaisilla rautatietunneleilla on tosin ollut taipumusta hautautua pöytälaatikoihin siinä vaiheessa kun todelliset kustannukset käyvät ilmi - Ranskan ja Britannian välinen Kanaalin tunneli ei ole ollut mikään houkutteleva esimerkki.
STT-MH
27.10.2000
