Milosevicin suostuminen rauhaan jäi askarruttamaan
Ahtisaari esittää Balkanin alueelle uutta demokratisoitumisprosessia
Kun presidentti Martti Ahtisaarta pyydettiin mukaan Kosovon rauhanprosessiin, ainakaan lännessä juuri kukaan ei uskonut, että Jugoslavian silloinen presidentti Slobodan Milosevic voitaisiin saada myöntymään rauhanehtoihin.
Tämä käy ilmi Ahtisaaren torstaina julkaistusta kirjasta "Tehtävä Belgradissa", jossa hän kuvaa kevään 1999 neljää kriittistä neuvotteluviikkoa. Ahtisaaren tehtävä EU:n valtuuttamana rauhanneuvottelijana huipentui Belgradiin tehtyyn matkaan, josta Ahtisaari ja Venäjän lähettiläs Viktor Tshernomyrdin palasivat mukanaan Milosevicin suostumus rauhanehdotukseen.
- Minua askarrutti neuvotteluprosessin aikana ja sen jälkeen, mikä lopulta sai Milosevicin myöntymään, Ahtisaari kertoi tiedotustilaisuudessa torstaina. Hän saapui tilaisuuteen lähes suoraan Irlannissa, missä hän oli Pohjois-Irlannin rauhanhankkeen asetarkastuksiin liittyvällä matkalla.
Osittain Milosevicin pään ilmeisesti käänsivät sotilasliitto Naton pommitukset ja se, että neuvottelutrio - johon kuului myös Yhdysvaltain varaulkoministeri Strobe Talbott - saivat aikaan yhteisen rauhansuunnitelman. Tässä ei kuitenkaan Ahtisaaren mukaan voinut olla koko totuus. Ahtisaari päätyy kirjassaan johtopäätökseen, jonka mukaan Venäjän armeijalla oli merkittävä rooli asiassa.
Venäjällä ja Nato-mailla oli erimielisyyttä siitä, saavatko venäläiset Kfor-rauhanturvajoukoissa oman sektorinsa. Bosniasta tulleet venäläisjoukot ehättivät ensimmäisinä valtaamaan Pristinan lentokentän, mutta lisäjoukkojen tuominen kaatui siihen, että useat Itä-Euroopan maat kielsivät venäläiskoneiden ylilennot.
Ahtisaaren mukaan "on hyvät syyt olettaa", että Venäjän asevoimien ja Jugoslavian johdon välillä oli alunperin sovittu, että Venäjän joukot ottavat Kosovon pohjoisosan ja pääkaupungin Pristinan haltuunsa omana sektorinaan. Jos tilanne Kosovossa olisi lähivuosina kehittynyt huonoon suuntaan - kohti itsenäisyyttä - Serbia olisi Venäjän joukkojen tuella voinut pitää itsellään suuren osan Kosovon alueesta.
Kaikki alkoi Talbottin puhelusta
Ahtisaaren rauhanneuvottelijan tehtävät saivat alkunsa varaulkoministeri Strobe Talbottin puhelusta. Talbottin mukaan Ahtisaaren nimen oli ensimmäisenä ottanut esille ulkoministeri Madeleine Albright. Tshernomyrdinin reaktio oli ollut "erinomaisen myönteinen".
Ahtisaari kertoo pitäneensä itsekin alussa onnistumisen mahdollisuuksia vähäisinä. Tämä kuitenkin hänen omien sanojensa mukaan lähinnä innoitti häntä.
- Yleensä innostun, kun asiat menevät oikein vaikeiksi, hän sanoi.
Belgradin matkan jälkeen presidentti luuli, että tehtävä on ohi. Se kuitenkin jatkui mm. moninaisilla puhelinkeskusteluilla Milosevicin kanssa. Kaikki neuvotteluissa mukana olleet olivat sitä mieltä, että juuri Ahtisaari sai jatkaa yhteydenpitoa Jugoslavian johtajaan.
- Ilmoitin, että kyllä kaikilla muillakin on hänen puhelinnumeronsa, mutta minun tehtäväkseni se nyt vain jäi.
Tärkeät Serbian vaalit
Ahtisaari sanoo kirjassaan, että vaikka kirjalla on alku ja loppu, se ei tarkoita sitä, että Kosovon kriisin loppu olisi näköpiirissä. Hän uskoo rauhanprosessin vievän vielä pitkään, kymmeniä vuosia.
Ahtisaari esitti torstaina Balkanin alueelle uutta demokratisoitumisprosessia.
- Euroopassa alkoi toisen maailmansodan jälkeen prosessi, jonka tehtävänä oli Saksan demokratisointi. Nyt se pitäisi julistaa päättyneeksi ja julistaa uusi prosessi, jonka tavoitteet ovat samat. Se koskee koko Balkanin aluetta, hän sanoi.
Jugoslavian vaaleista Ahtisaari totesi, että opposition ehdokkaan Vojislav Kostunican voitto oli niin selvä, ettei tulos enää ollut Milosevicin manipuloitavissa. Hän arvioi, että kevään 1999 neuvotteluprosessi osaltaan auttoi saattamaan Balkanin kehitystä myönteiseen suuntaan.
Ahtisaari pitää Serbiassa joulukuussa pidettäviä parlamenttivaaleja erittäin tärkeinä opposition vallan lujittamisen kannalta.
- Voittanutta oppositiota pitäisi nyt nopeasti tukea erilaisin avustusohjelmin niin, että kansalaiset tuntevat, että muutos on todella tapahtunut.
Jugoslavian uudesta presidentistä Ahtisaarella näyttää olevan myönteinen kuva. Ahtisaaren kuuleman mukaan Kostunican yliopisto-opettaja on kuvannut häntä nationalistiksi, demokraatiksi ja rehelliseksi.
- Minullakaan ei ole mitään mitään sitä vastaan, että joku kutsuisi minua noilla epiteeteillä. Tietysti suomalainen kansallistunne on vähän erilaista kuin serbien kansallistunne.
STT-IKK
27.10.2000
