Trendikäs kuviopasta kiemurtelee perusmakaronin tilalle
Värikkäät kuviopastat ovat muotia ja valtaavat alaa perinteiseltä sarvimakaronilta. Lisäksi tuorepastan suosio on rajussa nousussa.Melia Oy:n tuotepäällikkö Irma Tervosen mukaan perusmakaronin uskollisia kuluttajia ovat lähinnä lapsiperheet ja yli 60-vuotiaat, jotka valmistavat makaronilaatikkonsa edelleen tutusta raaka-aineesta.
- Eniten kuviopastoja suosivat nuoret kuluttajat ja kaupunkilaiset, kertoo Tervonen.
Pastaa voi kutsua suomalaisten suosikkiruoaksi, sillä 95 prosenttia kansalaisista syö sitä. Jokainen pyöräyttää haarukkansa ympärille spagettia, kauhoo makaronilootaa tai noukkii kermaisten kastikkeiden alta pennejä, fusillia tai tortiglionia noin 2,8 kiloa vuodessa.
Eri pastamallien käyttö tiettyjen kastikkeiden kanssa perustuvat niiden kykyyn sitoa nestettä. Putkimallit, kuten penne, vangitsevat sakeat soosit, mutta litteät ja pitkät pastat soveltuvat parhaiten ohuiden ja tasaisten kastikkeiden kumppaneiksi.
Tuorepasta käy hyvin yhteen rasvaisten, kermasta ja juustosta valmistettujen kastikkeiden kera, mutta kuivattu pasta on paras valinta tukevien, tomaattipohjaisten ja lihalla tai meren antimilla höystettyjen kastikkeiden kanssa.
Durumvehnää ei voi kokonaan korvata
- Käytämme tuotteissamme kotimaista vehnää niin paljon kuin mahdollista, mutta pastan onnistunut prosessointi vaatii myös ulkomaista durumvehnäjauhoa, toteaa tuotepäällikkö Tervonen.
Durumvehnä on eri viljalaji kuin kotimaisessa pellossa kasvava serkku.
- Durum on niin sanottua kovaa vehnää, josta saadaan jauhatuksessa karkeampaa jauhoa kuin tavanomaisesta vehnästä, kuvailee laatupäällikkö Tuula Laukkanen Melialta.
Laukkasen mukaan durumin kovuus johtuu sen jyvän lasimaisuudesta sekä valkuaisen ominaisuuksista.
- Keitettäessä durumin valkuainen kovettuu, jolloin viljan tärkkelystä ei irtoa keitinveteen. Tämä takaa pastan keittämisen kestävyyden, selventää Laukkanen.
Hän huomauttaa kuitenkin, että prosessitekniikan kehityksen myötä myös kotimaista pehmeää vehnää pystytään nykyisin käyttämään ongelmitta pastan raaka-aineena.
- Se on myös kustannuskysymys, sillä durumvehnä on tavanomaista vehnää huomattavasti kalliimpaa, toteaa Laukkanen.
FF-IA
27.10.2000
