Stakesin seminaari: WHO:n terveysraportti on hyvä keskustelun avaus
Stakes arvioi WHO:n terveysraporttia sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä. Arvion tuloksia raportoitiin Stakesin ja Kansanterveyden neuvottelukunnan järjestämässä Kuinka Suomen terveydenhuolto voi -seminaarissa Helsingissä perjantaina.Raportin tuottamisella WHO on vastannut jäsenmaidensa pyyntöön lisätä terveysjärjestelmien kehittämiseen tähtäävää työtä. Raportti on myös merkittävin terveyspoliittinen julkaisu vuonna 1998 virkaan astuneen Gro Harlem Brundtlandin pääjohtajakaudella.
Julkaisu on saanut poikkeuksellisen paljon huomiota ja kritiikkiä osakseen järjestön jäsenmaissa.
Terveysraportti koostuu kahdesta osasta, joista toinen käsittelee terveysjärjestelmiä yleisellä tasolla ja toinen - joka aiotaan toistaa vuosittain - pyrkii mittaamaan maiden terveysjärjestelmien toimivuutta asettaen maat järjestykseen.
Raportin ensimmäisen osan perusteella Stakesin tutkijat kysyvät, onko WHO:n terveyspoliittinen linja muuttumassa hallinnonalojen yhteistyötä, terveyden edistämistä ja terveyspalveluiden saatavuutta oikeutena korostaneesta Terveyttä Kaikille -ohjelmasta aiempaa enemmän terveyspalveluiden markkinoita ja erillisiä tehokkaita terveyspalveluita painottavaksi?
- Raportin tuottamistapa herättää myös kysymyksen siitä, mikä on jäsenvaltioiden rooli WHO:n terveyspoliittisen linjan muotoutumisessa.
Raportin suurimmat heikkoudet liittyvät Stakesin tutkijoiden mukaan eri maiden terveysjärjestelmien vertailun lähtökohtiin ja tutkimusaineistoon.
Tutkimuksen pohjaksi ei ole käytetty Suomessa kerättyä tietoa, vaan Suomen osalta on tehty arvioita muista, usein kehitysmaista kerättyjen tietojen tai Suomen kansantaloutta kuvaavien lukujen perusteella.
Hyvät tilastolliset menetelmätkään eivät kohenna aineiston puutteita. Myönteistä raportissa on se, että asiakaslähtöisyys on nostettu terveydenhuoltojärjestelmän keskeiseksi tavoitteeksi.
Stakesin tutkijat arvioivat, että WHO:n 191 jäsenmaan terveysjärjestelmien vertailu on laaja-alainen ja monessa mielessä kunnianhimoinen hanke, mutta sen voidaan luonnehtia olevan vielä kokeiluasteella.
Stakes onkin aloittanut yhteistyön WHO:n kanssa tulevien vertailujen kehittämiseksi. Stakes ryhtyy tutkimaan terveyspalvelujen kuluttajalähtöisyyttä Suomessa väestökyselyn avulla ja rahoituksen oikeudenmukaisuutta koskevaan vertailuun Stakes antaa WHO:lle asiantuntija-apua.
"Terveydenhuoltomme kaipaa tarkempaa arviointia"
- Terveydenhuoltojärjestelmämme ei romahtanut, vaan se selvisi kohtuudella menneestä vuosikymmenestä. Tosin monet, jo 1980-luvulla esillä olleet ongelmat jäivät ilman ratkaisua. Samalla kuitenkin rajun muutoksen keskellä uusiin haasteisiin vastaaminen jäi ainakin puolitiehen, arvioi professori Juhani Lehto Tampereen yliopistosta.
Lehdon mukaan vanhuspalvelujen todellinen haaste liittyy siihen, että kaikkien eniten palveluja tarvitsevien määrän kehitysvauhdin erot kuntien kesken ovat suuremmat kuin taloudellisten edellytysten erot.
- Hurjimmat kasvuluvut ovat odotettavissa 60- ja 70-luvulta lähtien nopeasti kasvaneissa kaupungeissa, kun taas väestöltään vakiintuneiden tai supistuvien kuntien haasteet ovat nykyisten tai suppeampien palvelujen rahoituspohjan turvaamisessa.
- Tässä mielessä emme ainakaan tarvitse valtakunnallisesti yhtenäisiä kehittämisstandardeja, vaan väestömuutosten suunnan ja nopeuden mukaan erilaistuvaa politiikkaa, sanoi Lehto.
Potilaan ja henkilökunnan välinen vuorovaikutus (asiakaslähtöisyys) on Lehdon mukaan toinen iso haaste nopeuteen ja tehokkuuteen pyrkivälle, teknologian mullistuksessa toimivalle terveydenhuollolle.
- Terveydenhuoltomme joutuu etsimään myös nykyistä uskottavamman ja konkreettisemman strategian siihen, miten vastataan väestön laatuodotuksiltaan koveneviin ja uudistuviin tarpeisiin, kuten esimerkiksi entistä vanhempien akuuttisairaanhoitoon tai lisääntyvään varhaiskuntoutukseen, Lehto sanoi.
Lehdon mielestä kolme keskeistä terveydenhuollon valtiollista kehittämistarvetta olisivat syrjäytyvien ryhmien palvelujen laatukysymykset, alan täydennyskoulutus sekä kunnallisten palvelujen verorahoituksen, Kela-rahoituksen ja ehkä myös Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen yhteensovittaminen.
Osallistuvan odotuksiin vastataan
- Kuntalaisen vaikuttaminen terveyspalveluihin konkretisoituu asiakkuudessa, siinä miten hän asiakkaana ollessaan tuntee tulevansa kuulluksi ja tuntee voivansa vaikuttaa. Pelkät vaikuttamisen kanavat eivät vielä riitä.
- Kuntalaisella täytyy olla myös halua ja taitoa vaikuttamiseen ja työntekijöiden asenteiden täytyy tukea vaikuttamista, Lehto sanoi.
Professori Vuokko Niiranen Kuopion yliopistosta totesi, että terveydenhuolto ei voi vastata väestön odotuksiin tasavertaisesti.
- Aktiivinen ja kuluttajanoikeuksistaan tietoinen asiakas käyttää osallistumisen mahdollisuuksiaan eri tavoin kuin sellainen asiakas, joka ei kykene arvioimaan, vertailemaan ja valitsemaan palveluja, hän sanoi.
Kuopion yliopistossa tehdyt tutkimukset (Demokratia-projekti, SOTEVA-projekti) ovat Niirasen mukaan osoittaneet, että osallistumisen taidot ja osallistumisen vajeet kasaantuvat.
- Toisaalta myönteiset kokemukset asiakkuudesta voivat rohkaista kansalaista osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujensa laatuun.
IA
27.10.2000
